Jorma Karjalaisen mielipidekirjoitus Pieksämäen Lehdessä:
”Näin vaalien alla myös Iso-Pappila on ollut keskustelun ja kirjoituksien kohteena. Itse olen kahden
asiantuntijan kanssa käynyt läpi korjausraporttia ao. kohteesta. Raportti on laadittu Pieksämäen kaupungin
tilaaman yrityksen toimesta. Raportti on laaja ja siinä on käyty läpi rakennukselle tarvittavat toimenpiteet.
Ihmetyttää kyllä muutama asia raportista, otan tähän esimerkin. Ryömintätilan siivoukseen on laitettu
20 000 euroa. Siivous ei kyllä millään tavoin ole rakennuksen korjausta, toinen esimerkki betoniportaiden
korjaus 5000 € – en usko. Näistä kartoituksen toimenpiteistä ylivoimaisesti suurin osa on aivan normaalia
kunnossapitoa, jota yleensä tehdään vuosittain. Iso-Pappilassa näitä normaaleja huolto- ja
ylläpitotoimenpiteitä ei jostain syystä ole tehty. Olen varma, että kaupungin työntekijät osaavat työnsä,
kyse on ilmeisesti henkilöstön vähyydestä.
Iso-Pappilan suurin kustannuserä on energiatehokkuuden lisääminen, kuten lämmitysmuodon vaihto
öljystä esim. huomattavasti käyttökustannuksiltaan edullisempaan maalämpöön, jonka kustannusarvio
tuon ikäisessä ja kokoisessa rakennuksessa on n. 100 000-150 000 euroa. Öljylämmityksestä luopuminen on
juuri niitä kustannuksia, joihin avustusta voi saada. Kuntoraporttiin on laitettu öljypolttimen VAIHTO, missä
ei ole mitään järkeä nykyaikana.
Myös ikkunoiden ja ovien kunnostaminen, ulkovaipan tiivistäminen ja lämmöneristeiden lisääminen mm.
alapohjaan ovat kaikki niitä toimia, joihin on ELY-keskuksesta haettavissa EAKR -tukea 70-75 %
kustannuksista. Raportissa todetaan esim. valaisimista, että ne ovat vanhat mutta toimivat. Kuitenkin
korjauskustannuksiin sisältyy valaisimien vaihto; miksi ne pitäisi vaihtaa? Rakennus on vanha, jolloin on
aivan tarkoituksenmukaista pitää myös vanhat valaisimet.
Tällä hetkellä vanhojen rakennusten energiaremontteihin voi saada suurempiakin avustuksia, kunhan vain
osaa hakea. Pitää myös ymmärtää, että mikäli kaupunki pitää Iso-Pappilan kaltaisia vanhoja rakennuksia
kunnossa ja käytössä, lisää se myös rakennusten rahallista arvoa huomattavasti, mikäli myyminen jossain
vaiheessa tulisi välttämättömäksi. Onhan se vähän ironista, että lomareissuilla mennään tutustumaan
vanhoihin linnoihin, kaupunkeihin ja kartanoihin, ihaillaan niitä ja sitten omasta kaupungista pitäisi kaikki
vanha hävittää ja rakentaa uutta tilalle. Vanhojen rakennusten ylläpito on kulttuuriteko, josta nykyiset ja
tulevat sukupolvet kiittävät. Meillä on myös kylillä tällaisia rakennuksia, jotka ovat kyläläisten aktiivisessa
kokoontumis- ja harrastuskäytössä. Nämä rakennukset elävöittävät kyliä ja pitävät osaltaan kylät
elinvoimaisina niiden asukkaille.
Tätä kirjoitan tuolissa, joka on ostettu vuonna 1912 perheelle ja pidetty kunnossa. Seinät ympärillä ovat
1920- luvulta, siis ei uutta, vaan vanhaa ja kunnossa pidettyä. Ja tässä on ihan hyvä olla.”
Kirjoittaja on pieksämäkeläinen kuntavaaliehdokas (sit. vihr.), julkaistu alunperin Pieksämäen Lehdessä 1.4.2025